maanantai 1. lokakuuta 2007

noo, kuhan kärvistelen ja kiroilen

Tänään vietän pengo positiivisia puolia paskasta -päivää.
Viikonloppu kun meni käyttämättömänä nessu-nenäliinana pöntöstä viemäriin.
Onko vähäjärkisyyttä vai säälittävää lammaskäyttäytymistä kuluttaa kaksi päivää epämiellyttävän turhauttavalla tavalla vain koska lapsellisessa lojaalisuudessaan tuli luvanneeksi?
Missä menee epäitsekkyyden, miellyttämisenhalun, uskollisuuden, luotettavuuden, konfliktinvälttämistarpeen ja silkan tyhymyyrer rajat?

Ainakin siinä, että musta oli taatusti enemmän haittaa kuin iloa, saati hyötyä.

Ja minkä herran tähden on etsittävä jotakin positiivista?!
Koska tämän yhteiskunnan naminami -muoti loppuu?
Koska onni, hyvä mieli, ilo ja kaikki muu vaaleanpunainen tahma lakkaa olemasta itseisarvo ja tavoite? Vittu.
Musta on muotia aina.

Tän päivän saldo: fyysisiä kiputiloja ja parkkisakot.


soi: "eihän tässä elämässä voivottelut auta, täytyy olla haudanvakavaa jumalauta. aikapommielämä tikittää mennyttä aikaa." -Susipihan portilla

Ei kommentteja: