Muuten sitten niin hurraamista olekaan.
Elimistö vinkkailee, että nyt olisi hyvä aika suunnata ajatukset suvunjatkamiseen, vaikka mulla henkilökohtaisesti ei ole minkäänlaista motivaatiota ks. toimintaan. On se yks perkele, ettei sitä saa päättää edes omista ajatuksistaan. Ne pop-upit mitkä nyt ponnahtelee esiin on pelkkiä muistoja, niitä joista pitäisi päästä eroon. Ja aina välillä luulenkin päässeeni.
Ja sitten tulee tämä joku eläimellisen fyysinen aika. Vittuun kaikki ovulaatiot ja munasolun irtoamiset, kiimastahan sitä puhutaan.
On muuten huomattavasti vittumaisenpi olotila kun menstruaatio. (jolle ei ole järkevää suomalaista nimitystä)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti