Lapioidaan paskaa

Ja lapioitava ei lopu koskaan!

Mä olen just ihan täysin valmis irtisanomaan itseni.
Pääsiäisen kunniaksi tuli torstaina paskaa niskaan niin paljon, että koko 4 päivän loma meni vituiksi.
- Ja sama fiilis jatkuu...

Koska sitä oppii...

...että välillä on parempi olla ihan hiljaa... Nyt on viime aikoina päässyt suusta sellasia sammakoita, että ympäristö on kohta täynnä rupikonnia. Ei tästä prisessaa saa, vaikka ruusunledissä kylvettäis. Jos rakastaa ryömiä metsässä korvia myöden mudassa, kaahata moottoripyörällä, koheltaa mönkijällä ja on ylpeä jokaisesta mustelmasta ja ruvesta, joita matkan varrella on kertynyt, on kai turha odottaa, että olisin joku people person. Sillon kun on korviaan myöden mudassa, on parempi pitää se suu kiinni. Harmi vaan kun ne prinssit tuppaavat haluamaan niitä prinsessoja, joita saavat kantaa kuralammikoiden yli. Mutta ehkä musta onkin parempi pysyä kaukana, oon kuitenkin sen verran jäätävä tapaus, että Suomen talvikin johtuu kuulemma meikäläisestä. Tosin oletettavasti kuitenkin lämpiämään päin, jos kasvihuoneilmiöön on uskominen.

Retkahdus

Jep.

Voidaan aloittaa laskeminen taas nollasta. Hitto kun iänlaskun saisi jotenkin pysäytettyä yhtä simppelisti :D

Vieroitus

Tänään olen ollut irti 10 päivää.
- Ylämäkiä ja alamäkiä, mutta suunta ei ole vaihtunut.

" Kyllä sun taitaa olla pakko panna sitä. Tee se ja kato miltä sit tuntuu, eihän sitä tiiä vaikka saisit sen tyypin sillä pois systeemistäs."

Jep, tätäkin yritin. Mutta toinen osapuoli ei ilmestynyt paikalle.
No joo, ehkä mä ehdotin vain lasillista ja baarissa, joten se ei kai ollut niin kiinnostava tarjous, että olisi kannattanut suostua.

Mitä tästä opittiin? Kysy suoraan, että onnistuisiko seksi perjantaina?

Tuplaepäonnistuminen - tyyppi on vielä systeemissä, enkä saanut seksiäkään :D

****ttaa

Hyi hitto mikä olo. (Onko miehillä aina näin vaikeaa?)

Taas on siis se aika, että pitäis lukita itsensä tilaan jossa ei ole sosiaalista elämää. Kotio koppaan maate tai tekemään yksin jotain hyvin intensiivistä toimintaa, joka vaatii aivot ja kädet 100% käyttöön.
Ei missään nimessä töihin tai luennolle. Ei edes treeneihin jos siellä on muita ihmisiä.
Ripauksella alkoholia voisi nyt saada aikaan uskomattomia ihmissuhdekatastrofeja.

Nyt meinaan kelpais kaikki kaksjalkaiset potkukelkasta lähtien.

ottaa aivoon omat (enne)unet

Ihmisen unitajunta on evoluution aikana kehittynyt eräänlaiseksi uhkasimulaattoriksi. Sen avulla me harjoittelemme öisin turvallisesti sitä, miten kohdata todellisia vaaroja päivisin, väittää akatemiatutkija Antti Revonsuo Turun yliopistosta.

Minä en halua tohon simulaattoriin. En, en, en ja en. Miksei mulla ole mitään sananvaltaa tässä(kään) asiassa?
Mun harjoittelusta ei ole hitonkaan hyötyä, teen justaansa tasan tarkkaan ne samat virheet valveilla kun unessakin.
Ja sehän vituttaa silloin kaksinkertaisesti: olis pitänyt tajuta tehdä/olla tekemättä sitä ja sitä, unikin siitä jo varoitti.
Mä en mene nukkumaan enää ikinä.

Mä päätän itse omasta elämästäni

...jeah rait :(

Kuka sanoi aiemmin, että kyllä sitä itse pystyy päättämään keneen rakastuu? Miten?

Voi elämä, että voi olla vaikeaa rimpuilla irti ihmisestä, johon mun kaiken järjen mukaan ei olisi pitänyt missään nimessä edes ihastua. Päätökset on tehty, mutta niissä pysyminen ei onnistu. Jos katselisin tätä sivusta, myötähäpeä olisi pistänyt mut sulkemaan silmät jo ajat sitten.

Miten helvetissä sitä suunnittelee ehdottavansa tapaamista, jos haluaa toisesta irti? Vai yritänkö mä alitajuntaisesti ottaa niin monta kertaa "turpaani", että minäkin ymmärrän tän kuvion mahdottomuuden.

Niin kauan, kun mä tanssin tätä marionettidiskoa, mulla ei ole mitään mahdollisuutta yrittää rakentaa mitään muuta. Ja mä haluan päästä eteenpäin - tai taaksepäin, suunnalla ei ole merkitystä, pääasia olisi liike!

wehei

Tuhannen kävijän raja rikki!