Tiptap

Ällömättöä ja ties mitä paskaa.
Tyytymättömyyttä.
Tätä vauhtia musta tulee joulunvihaaja..
Hyvää joulua! (Luojan kiitos se on kohta ohi!)


Wake in a sweat again
Another day's been laid to waste
In my disgrace
Stuck in my head again
Feels like I'll never leave this place
There's no escape

I'm my own worst enemyI've given up...

I'm sick of living
Is there nothing you can say?
Take this all away
I'm suffocating!
Tell me what the fuck is wrong with me!

I don't know what to take
Thought I was focused but I'm scared
I'm not prepared
I hyperventalate.
Looking for help somehow somewhere
And no one cares.

I'm my own worst enemy

GOD!
Put me out of my misery
Put me out of my misery
Put me out of my...
Put me out of my fucking misery!

Given Up / Linkin Park

Kiilan ja evoei:n sanoin

Tätä hetkeä kartoin
Tätä väistin
Tätä niin pelkäsin
Tähän johti
Harhaan asti päästiin
Ja miten tästä voi jatkaa?

Voi niin pitkälle jaksaa
kun itsellensä vakuuttaa

Turvaan turtaan mieleen

Olotilanormina
Tila joka määritelmän mukaan
voi kestää jopa vuosia
jos siinäkään ehtii parantua
Niin epätodellinen
ja kovin petollinen
on se illuusio
johon tuudittaudutaan

Astinlautoina
ei montaa ehjää oksaa
Joissa elämä virtaa

Kuollakseen elossa
Enimmäkseen jo kuollut

Ei itku ei palava raivo
auta irti otteestaan

Taistelun jälkiä on
vaikeaa piilottaa
Mut toisaalta niistähän voi
olla niin ylpee

Minä en vain usko
että sun on hyvä näin
muttei saa monikaan
sitä koskaan tietää

Eilisestä on ikuisuus mut
huomiseen on tuplasti
Tämänkin hetken viisaus
muuttuu painolastiksi

Armahduksen tuojalla
on monta hahmoa
Yksi on varmaa
se on pelkkää velkaa

Katkeruudessa kasvaa
kunhan sille on multaa

Tärkeintä on että varastaa itsensä
hetkeä seuraavan tyhjyyden armoilta

Uskoin
kuolemaan joka ei
jostain syystä tullutkaan
Ehkä aikanaan
kun tulen alta löytyy sula maa
Löytyy pala siltä pelastunutta
jotain jolle jalat asettaa
Sitä odottaa
mut uskaltaako sille rakentaa
Pelkän toivon varaan jotain perustaa

Luota siihen, pidä kii uskostasi ihmisiin
mut joku sutkin vielä käännyttää

House of cards

Korttitalon asukkaalla palelee sormia.
Kuka sohii ampiaispesää?

Aaltoja täälläkin, v***u!

" I'm a house of cards in a hurricane
A reckless ride in the pouring rain"

En todellakaan ole oikea ihminen vastaamaan

Sillä jollain muulla -tai joillain muilla tuntuu olevan täysin hallinta siitä mitä mulle kuuluu. Ainoa mitä voin tehdä, on väistellä. Mikä lopulta aika turhaa sekin.
Mutta sehän on vaan kivaa, ei tarvitse itse miettiä saati tehdä ratkaisuja!
Vastailee vaan, että joo, sopii.
Aaltoja v***u.


Mun sydän on tehty vanhasta aaltopahvista.
Se meinaa aina kaatua, kun sä kosketat.
Mä yritän rakastaa kuin olisin Jumala,
mutta olen niin heikko ja välillä vinossa.
- Jippu, Enkelten kaupunki

Toivon, että olis joku valtakunnallinen mykistä -nappi

Aatelkaapas jos keksittäis sellainen ohjelmaformaatti, että suljetaan jengi johonkin taloon ja viimeisenä siellä oleva on voittaja. Olispas hienoa kun sinne vois laittaa ihan taviksia, joista tulis sitten heti julkkiksia.
Siis sillä edellytyksellä, että se touhu olis jotenkin julkista. Tehtäis siitä kunnon sensaatio-spektaakkeli ja reviteltäis mieluiten tietenkin töllössä, netissä, lehdissä ja radiossa, mutta myös ihan peruskahvipöytäpäivittelyissä.
Vähänkö varsinkin niistä jotka osais "ottaa tilansa" siellä, tulis niinku tosi merkittäviä tyyppejä. Ei enää ollenkaan taviksia!

Tän formaatin vois sitten myydä kaikkiin maihin.

tässä sitä taas ollaan

Onko sitä silloin pelinappulana jos siihen tietoisesti suostuu?

Voishan sitä sanoa, että ei, mä en halua olla sun kanssa enää missään tekemisissä. Tai edes että joo, mulla on tosi kiire nyt. Mutta mun kiireet on aina olleet kysyjäsidonnaisia.

Jos edes lakkais uskottelemasta itselleen, että tunteet voi siirtää sivuun.

Itku, viha ja rakkaus. Ja suurin niistä on se helvetti siinä välissä.

Mikset sä?
Ja miksen mä?
Miksei enää ikinä?
Ja ulkona kaukana jäätyy maa.

-TikTak, Samantekevää

Lunta, wehaa!

Ihana, ihana talvi. *suukko*

Ja ne jotka ruikuttaa kylmyydestä ovat yksinkertaisesti yksinkertaisia.
Pukekaa ihmiset vaatteita jotka on tehty sitä varten, että niissä on lämmin ja kuiva olo.

Kaikenlainen tekniikka kyllä tuntuu uppoavan jos sitä saa pitää kädessä ja se vaatii sähköä. Ja joka ikisen ominaisuuden suhteen ollaan niin tarkkoja. Mutta mennääs vaateostoksille niin valitaankin tuotteet aiva älyttömillä perusteluilla!!
Ei riitä sympatian hiventäkään kun sitten ruikutetaan, että viima puhaltaa takin alta paljaaseen selkään. Tai takki kastui lumisateessa läpimäräksi. Voi,voi!!
Mun kengät, takki ja housut pitää veden ja tuulen, sekä kolmenkympin pakkasen ulkona.
Kun ei tartte keskittyä fyysiseen oloon, sitä näkee talven ihanuuden.

Ja kun sitä tekniikkaa ON tarjolla. Ja olis luultavasti enemmän jos olis kysyntää. Ja sitä myöten hintatasokin laskisi. Ja mitä hittoa tekee kymmenellä henkkamaukan talvitakilla joista ykskään ei pidä vettä saati pakkasta ulkopuolellaan.

Vaikka vittuako se mulle kuuluu?! Pitäkää ne julmetun tyylikkäät vaatteenne ja jäätykää kuoliaaksi (tai edes flunssavuoteeseen niin ei tartte kuunnella.).

kettu juoksi yli järven

Miten voi ennalta estää humalakäyttäytymistä? Sitä, joka on pikkuisen luvatonta (ja ah - niin kutkuttavan ihanaa).
Vastaus: olemalla tylsää seuraa.
Kiitos vaan.
Minkähänlaiset karkelot on huomenna tiedossa? Aijonko olla minä? Vai joku sivupersoona? Kuka tietää kuka meistä on aito?

"Valveunia hymyilevistä kasvoista lasin takaa."

Mietin mikä kannattaa ja mikä ei.

Hietamiehen Koivu ja tähti on nyt sitten kahlattu läpi.

Ei sitä omia ongelmiaan osaa pieninä nähdä. Ja parempi niin.
Mutta onhan se hyvä, että pidän verhoja kiinni epäillessäni naapurien näkevän sotkun sisällä, en ilmapommitusten pelossa.
Ja ruoka on kortilla koska en vaan osaa pitää taloudesta huolta.
Ei siksi, että se oikeasti olisi kortilla.
Pidän samoja vaatteita koska ostoksilla käyminen on ikävää.
En siksi, etteikö vaatteita olisi myytävänä.

Kymmenen vuotta sitten ystäväni kertoi olevansa onnellinen. Siitä asti olen miettinyt, että miten se on mahdollista ja miltä se tuntuu. Eikö sitä sitten ole ihan tyhjiössä?
Oikeasti onnelliset eivät juuri huutele olotilastaan.
Oikeasti onnettomatkin ovat hiljaa.
Pitäisikö huudella? Toni W. sanoo, että naamiot on meitä varten joilla on sellaiset arvet joiden kertomaa ei tahdo kuuluttaa.

Mutta ihmiset tahtoo niin pirun vääriä asioita.
Onko naamio-ostokset kuitenkin niitä viheliäisimpiä päähänpistoja?

Onneksi Maj Karma vastaa.

Ei sun kannata, ei kai kannata pitää päällä vilkkua jos oot jo ojassa.
-Maj Karma, Ukkonen

heikkovirtanen

Virtapiikki kateissa ja vittuuntuneisuus nostaa taas päätään.
Ei jaksa kuunnella (pinnallinen paska).
Tahtoisin vaan olla ja upota ikiomaan maailmaani. Elää vain hetkittäin.

Olo: läpinäkyvä

emmää tiärä

Ku mä en oikein ole mä, enkä mikään muukaan. Oon, teen ja meen vaan. Toivottoman paljon pelkkiä pakkotehdänyt tai viimeistäänheti -asioita, joita ei tee kukaan, varsinkaan minä. Vaikka pakkohan ei oo ku köyhän kuolema ja senkin vaan kerran. Mutta kun se ei ole ajankohtainen, neljänkymmenen vuoden päästä katsotaan sitä sitten uudestaan.
Joskus sitä kaihoisasti haaveilee omavaraistaloudesta. Mutta eikö juuri siinä olisi nimenomaan ja ainoastaan pakkoja?

Nässyllä oli vaahtopäitä.

voi vittusaatana

Asioita, jotka vituttavat käsittämättömästi tänään:
-urheilun tuijottaminen telkkarista ts. penkkiurheilun KAIKKI muodot (aivan vitun sama voittiko joku epäselvästi artikuloiva suomipoika maailmanmestaruuden vai ei )
-kontrolloimaton viinan kittaaminen
-mykkäkoulu (aikuiset ihmiset puhuu!!)
-vitun negatiivinen asenne (kenellä muka?)

Hyvää vitun alkavaa viikkoa, saatana.

Viikon harjoitus: kauanko pystyt olemaan hengittämättä?

ilmoja ainakin pitelee

Muuten sitten niin hurraamista olekaan.

Elimistö vinkkailee, että nyt olisi hyvä aika suunnata ajatukset suvunjatkamiseen, vaikka mulla henkilökohtaisesti ei ole minkäänlaista motivaatiota ks. toimintaan. On se yks perkele, ettei sitä saa päättää edes omista ajatuksistaan. Ne pop-upit mitkä nyt ponnahtelee esiin on pelkkiä muistoja, niitä joista pitäisi päästä eroon. Ja aina välillä luulenkin päässeeni.
Ja sitten tulee tämä joku eläimellisen fyysinen aika. Vittuun kaikki ovulaatiot ja munasolun irtoamiset, kiimastahan sitä puhutaan.
On muuten huomattavasti vittumaisenpi olotila kun menstruaatio. (jolle ei ole järkevää suomalaista nimitystä)

Köh-köh

Flunssaa pukkaa.
Vali,vali.
Jotain hyvääkin, kuulostan ihan pingviiniltä. Miik-miik!

Ps. Älkää syökö sieniä!

ei pysty

Ihan käsittämätöntä.
Syksy maistuu vaan aivan paskalle. Niitä pieniä merkkejä, joita on huomannut itsessään jo viikkoja, koittaa hullun lailla lakaista maton alle.
Tiedätkö, kun käärme on syönyt hiiren, pystyykö se sitä jotenkin piilottelemaan? Ja kuka sanoo, että sen tarviikaan?
Henkistä kasvua ilmassa, v***u. Pingviini haluaa oppia lentämään.

Jos kysytään, onko kaikki ok, mä valehtelen.

"Jos se ois helppoo oisin tehnyt sen jo,
ajat sitten uskotko?
Meistä väri lähtee,
kuluu kultaus pois.
Alkaa rintaa puristaa,
vaikka kaikki hyvin on.."
-Pauli Hanhiniemi-

noo, kuhan kärvistelen ja kiroilen

Tänään vietän pengo positiivisia puolia paskasta -päivää.
Viikonloppu kun meni käyttämättömänä nessu-nenäliinana pöntöstä viemäriin.
Onko vähäjärkisyyttä vai säälittävää lammaskäyttäytymistä kuluttaa kaksi päivää epämiellyttävän turhauttavalla tavalla vain koska lapsellisessa lojaalisuudessaan tuli luvanneeksi?
Missä menee epäitsekkyyden, miellyttämisenhalun, uskollisuuden, luotettavuuden, konfliktinvälttämistarpeen ja silkan tyhymyyrer rajat?

Ainakin siinä, että musta oli taatusti enemmän haittaa kuin iloa, saati hyötyä.

Ja minkä herran tähden on etsittävä jotakin positiivista?!
Koska tämän yhteiskunnan naminami -muoti loppuu?
Koska onni, hyvä mieli, ilo ja kaikki muu vaaleanpunainen tahma lakkaa olemasta itseisarvo ja tavoite? Vittu.
Musta on muotia aina.

Tän päivän saldo: fyysisiä kiputiloja ja parkkisakot.


soi: "eihän tässä elämässä voivottelut auta, täytyy olla haudanvakavaa jumalauta. aikapommielämä tikittää mennyttä aikaa." -Susipihan portilla